opinpolku 2

selvitimme pH:n ja liuoksen sähkönjohtokyvyn. Selvitimme tislauksen vaikutusta. Analysoimme titraamalla kompleksiometrisesti vichyn Ca-pitoisuuden ennen tislausta.  suoritimme vichyn tislauksen. Sitten analysoimme pH-arvon ja sähkönjohtokyvyn uudestaan.





Määritimme  kalsiumionien pitoisuuden kompleksometrisella titrauksella. Liuoksen väri muuttui siniseksi, kun valitulla alueella Mg saostui.







sitten tarkoituksena oli tislata vichyvettä ja määrittää pH ja johtokyky ennen ja jälkeen.





Rakennetaan tislauslaitteisto. Tislattiin menemään






JOHTOPÄÄTELMÄ:
Tislaamalla saadaan puhdasta vettä eli tislauksessa voidaan poista kaikki ylimääräiset aineet vedestä, pH pitoisuus määrää sähkönjohtavuuden eli mitä isompi pH on sitä paremmin se johtaa sähköä. (lämpötila vaikuttaa myös sähkönjohtavuuteen eli mitä korkeampi on lämpötila, sitä parempi on johtavuus)


raportti löytyy tästä




1.
Otimme 50ml näytettä ja lisäsimme siihen 2ml natriumhydroksidi-liuosta (2mol/l) ja sen jälkeen lisäsimme muutaman tipan indikaattoria ja titrasimme sen (väri muuttui violetiksi)




2.
Teimme ohjeenmukaisen tislauslaitteiston ja laitoimme 100ml kolviin 70ml vichyä (lisäsimme myös muutaman kiehumakiven, jottei vesi ylikuumene eli tule äkillistä kiehumista)


Tämän jälkeen kalibroimme johtokyky- ja ph-mittarin. Mittasimme tislatun ja normaalin vichyveden ph:n ja sähkönjohtavuuden.


Sen jälkeen määritimme kalsium määrän titraamalla. Teimme titrauksen EDTA-liuoksella (väri muuttui siniseksi)

opinpolku1

NaOH tarkistus, HCl-valmistus ja yhdisteen moolimassan tarkistus.



Alotettiin tänään tekemään labratöitä ja ensimmäiseksi tehtäväksi saatiin tehdä NaOH liuosta, jonka väkevyyden tarkistimme kaliumvetyftalaatin avulla.
Veimme lämpökaappiin kuivumaan kaliumvetyftalaattia ja siirryimme seuraavaan vaiheeseen eli NaOH liuoksen tekemiseen.
laskettiin konsentraatio


Sitten siirryttiin seuraavaan työhön joka oli suolahappoliuoksen laimentaminen ja pitoisuuden tarkistaminen.




raportti löytyy tästä


1.
Ohjeessa luki, että meidän pitäisi laittaa 1-1.5g kaliumvetyflataattia petrimaljaan ja laittaa se lämpökaappiin, mutta sitä oli jo valmiiksi siellä, joten meidän ei tarvinnut tehdä sitä.


Sen jälkeen piti tehdä 500ml 0.1M NaOH-liuosta. Laskimme ja punnitsimme sitä tarvittavan määrän ja liuotimme sen 100ml ionivapaaseen veteen dekantteri lasiin.


Tämän jälkeen siirsimme sen 500ml mittapulloon ja täytimme sen ionivapaalla vedellä merkkiin asti.


Sen jälkeen tarkistimme siitä konsentraation kaliumvetyflataattia ja indikaattoria käyttäen. Titrasimme ja liuos muuttui pinkiksi




2.
Aloitimme laskemalla paljonko tarvitsemme väkevää 37 % suolahappoliuosta 100 ml 0,5 M HCl-liuoksen valmistamiseen. Otimme väkevää suolahappoa vetokaapissa pipetillä mittapulloon, jossa oli jo valmiiksi vähän ionivapaatavettä ja täytimme sen sen jälkeen ionivaihdetullavedellä.


Teimme samanlaisen titrauksen, kuin alussa piti tehdä.Määritimme tämän jälkeen konsentraation.


3.Aloitimme tehtävän punnitsemalla n. 150 - 200 mg oksaalihappoa ja merkitsemällä punnitustulokset ylös. Siirsimme punnitsemamme oksaalihapot kolmeen erlenmeyer-kolviin ja lisäsimme niihin 40 ml ionivaihdettua vettä ja laitoimme jokaiseen kolviin 5 tippaaindikaattoriliuosta.


Toistimme tämän kaikille erlenmeyer kolveilla.