Opinpolku 4

Opinpolku 4 - Adsorptio ja etikkahapon tarkistaminen


Raportti: Tästä


Adsorptio on fysikaalinen prosessi, jossa kaasumainen aine tai neste muodostaa ohuen kalvon kiinteän aineen pintaan. Tyypillisin esimerkki adsorption hyötykäytöstä on aktiivisuodatin. Aineen pinnassa olevat atomit ja molekyylit eivät ole kaikilta tahoilta viereisten atomien tai molekyylien ympäröimänä, ja siksi niillä on käyttämättömiä valenssi tai muita vetovoimia, joilla ne voivat kiinnittää vieraita molekyylejä. Adsorption voimakkuus riippuu sekä adsorboivasta aineesta että adsorboituvasta aineesta. Huokoiset ja hienojakoiset aineet adsorboivat usein hyvin johtuen suuresta pinta-alasta.


Sekoitus Sekoituksessa saadaan aikaan sekoitettavien aineiden välinen homogenointi eliminoimalla sekoituslaitteistossa, joko väkevyys tai konsentraatioeroja tai molempia samanaikaisesti. Tavoitteena voi olla lämpötilaerojen tai konsentraatioerojen tasaaminen aineissa. Sekoitusta käytetään kemian teollisuudessa erilaisissa reaktoreissa saattamaan reagoivat aineet tehokkaasti kosketukseen toistensa kanssa. Sekoituksella voidaan pitää kiinteä, rakeinen aine liettyneenä liuokseen.


1. NaOH:n valmistaminen ja tarkistaminen

Aloitin työn hakemalla tarvittavat välineet ja reagenssit. Seuraavaksi laskin paljonko tarvitsen NaOH:a valmistaakseni 250 ml 0,1 M liuoksen. Laskun tulos oli 0,9999g

Seuraavaksi punnitsin tarvitsemani määrän NaOH:a. Sekoitin NaOH-rakeet dekantterissa pieneen määrään tislattua vettä ja kaadoin liuoksen 250 ml:n mittapulloon ja täytin tislatulla vedellä merkkiin.


NaOH:n tarkistuksen suoritin punnitsemalla 0,3 - 0,35 g kaliumvetyftalaattia kolmelle punnitusalustalle.

Laitoimme punnitsemani kaliumvetyftalaatit kolmeen 250 ml:n erlenmeyeriin ja lisäsin 50 ml tislattua vettä ja kiehutin niitä keittolevyllä ja sekoitin kunnes suola oli liuennut. Tämän jälkeen jätin liuokset jäähtymään huoneenlämpöön. Lisäsin lopuksi fenoliftaleiini-indikaattoliuosta.

Titrauksen suoritin kiinnittämällä 25 ml:n byretin statiiviin ja täytin sen valmistamallan 0,1 M NaOH -liuoksella. Laskin NaOH:a byretistä niin kauan että liuoksen väri muuttuu haalean vaaleanpunaiseksi. Toistin titrauksen kolme kertaa.

Valmistin tarvitsemani laimennoksen 250 ml 0,02 M NaOH-liuosta. Laskin paljonkon minun pitää pipetoida 0,1 M NaOH-liuosta saadakseni 250 ml 0,02 M NaOH-liuosta.

3.2. Etikkahapon laimentaminen ja pitoisuuden tarkistaminen NaOH:lla

Seuraavaksi valmistin 100 ml 0,25 M etikkahappoliuoksen (CH3COOH). Otin mittapipetillä vetokaapissa 96 % etikkahappoa laskemani 1,49 ml, laitoimme mittapulloon ja täytin vedellä merkkiin.

Seuraavaksi suoritin valmistamani etikkahappoliuoksen konsentraation tarkistamisen titraamalla. Kiinnitin 25 ml:n byretin statiiviin ja täytin sen valmistamallani 0,1 M NaOH-liuoksella. Mittasin täyspipetillä 5 ml valmistamani etikkahappoliuosta kolmeen erlenmeyeriin ja lisäsin niihin 3 pisaraa fenoliftaleiini-indikaattoria. Laskin byretistä NaOH:a etikkahappoliuoksen sekaan niin kauan että väri muuttui haalean vaaleanpunaiseksi. Toistin titrauksen kolme kertaa.

Tarkistuksien jälkeen punnitsin kuuteen numeroituun hiokselliseen 100 ml:n erlenmeyeriin kuhunkin 500 mg hiilijauhetta. Lisäsin vielä tarkistettua etikkahappoani erlenmeyereihin

Suljin erlenmeyerit korkeilla ja ravistelin niitä ravistimessa 30 min ajan.

Tämän jälkeen suoritin titrauksen täyttämällä 50 ml:n byretin laimentamallani 0,02 M:n NaOH-liuoksella. Tein jokaisesta kuudesta suodoksesta kaksi 20 ml:n suuruista näytettä erlenmeyereihin ja lisäsin niihin fenoliftaleiinia. Laskin jokaiseen erlenmeyeriin NaOH:a kunnes väri muuttui haalean vaaleanpunaiseksi.

Näin sain laskettua paljonko etikkahappoa adsorboitui suodatinpaperiin jääneen hiilen pinnalle.